|
Osmo tavattavissa Kalamarkkinoilla
Tervetuloa tapaamaan Osmoa Perussuomalaisten teltalle Joensuun Kalamarkkinoille la 12.5.2012.
Osmo paikalla klo 9-16.
Hallitus ottaa pienituloisilta
Vaikka hallitus väläyttelikin muutamia iloisia uutisia kehysriihessään, joitakin kohtia haluaisin silti kritisoida. Arvonlisäveron korottaminen kolahtaa etenkin pienituloisten ja lapsiperheiden nilkkaan. Perussuomalaiset jättäisivät korotusten ulkopuolelle erityisesti elintarvikkeet ja lääkkeet, sellaiset välttämättömät hyödykkeet, joita ihmisten on pakko käyttää tulotasoon katsomatta. Arvonlisäveron korotukseen kun lisätään lapsilisien indeksikorotuksien jäädytykset vuosille 2013 – 2015, niin kyllä tämä on anteeksiantamatonta. Hallitus siis ottaa väkisin niiltä, joilla on vähiten annettavaa. Myös valtionosuuksien leikkaukset kunnilta heijastavat vaikutuksiaan pienituloisiin, sillä he ovat juuri niitä, jotka käyttävät kuntien tarjoamia peruspalveluja, kun muutakaan vaihtoehtoa ei ole.
Hallitus on hallitusohjelmassaan myös painottanut työllisyyden ja yrittämisen kehittämistä, mutta pahasti näyttää siltä, että hallitus tarjoaa enemmän keppiä kuin porkkanaa. Suomen hyvinvoinnille on äärimmäisen tärkeää pitää kulutus ja kansalaisten ostovoima käynnissä, mutta miten tämä mahdollistetaan jatkossa, kun yrittäjät joutuvat nostamaan hintojaan? Arvonlisäveron nostaminen 25 prosenttiin ja polttoaineveronkorotukset eivät missään nimessä edistä yrittäjyyttä. Nämä toimenpiteet kohentavat hieman valtion kassan tilannetta, mutta ei tämä ole missään nimessä kauaskantoista toimintaa.
Kilometrikorvausten alentaminen on mielestäni myös hyvin arveluttavaa, sillä sen alentaminen ei paranna julkisen liikenteen käyttöä, vaan heikentää liikkuvaa työtä tekevien asemaa entisestään. Muutoksen on arvioitu vaikuttavan noin 40 000 henkilöön, jotka ajavat työssään yli 15 000 km vuosittain. Noin puolet heistä on myyntialalla. Kilometrikorvauksella ei tueta yksityisautoilua, vaan korvataan liikkumisesta aiheutuvia kustannuksia silloin, kun hoidetaan työnantajan asioita. Kilometrikorvaus perustuu auton käytöstä aiheutuviin todellisiin kustannuksiin, mutta korvaus ei riitä kaikissa tapauksissa edes kompensoimaan todellisia kustannuksia. Yritykset maksavat kilometrikorvausta työntekijöille, jotka joutuvat käyttämään omaa autoa työajoihin. Kilometrikorvaus myös sekoitetaan usein työmatkavähennyksiin. Muutos tulee aiheuttamaan erimielisyyksiä työpaikoilla ja työmarkkinapöydissä.
Liikenteen osalta olisin kaivannut enemmän rahaa perusteiden korjauksiin. Esimerkiksi Pohjois-Karjalassa sijaitsevan VT 23:n peruskorjausta väliltä Varkaus-Viinijärvi odotettiin kovasti, ja siihen oli jo suunnitelmatkin valmiina. Varkaudentie on pitkä ja kapea, siellä on mutkaa ja mäkeä. Tie on vilkkaasti liikennöity niin yksityisautoilijoiden kuin ammattiliikenteen osalta. Talvisin tie on jopa hengenvaarallinen. Perusväylänpidon rahoituksesta nipistäminen on haitaksi etenkin liikenneturvallisuudelle, mutta onhan sillä vaikutuksia myös kuntiin ja ammattiliikenteeseen.
Mutta siitä me Perussuomalaiset olemme tyytyväisiä, että hallitus on omaksunut vaihtoehtobudjetistamme niin sanotun Wahlroos-veron eli yli 100 000 euron ansiotuloille uuden ylimmän tuloluokan valtion tuloveroasteikkoon sekä tutkimus- ja kehitysverotukeen ja ratainvestointeihin liittyvät esitykset. Olen myös iloinen siitä, että opintotuki vihdoin sidotaan indeksiin syyskuusta 2014 alkaen, vaikkakin Perussuomalaiset olisivat olleet tähän valmiita jo vuoden 2013 alusta alkaen nostaen samalla opiskelijoiden tulorajoja 30 prosentilla. Nyt opintotuen ja monen muunkin tuen osalta törmätään siihen tosiasiaan, että verot nousevat ensi vuoden alusta, mutta indeksikorotukset tulevat voimaan vasta veronkorotusten jälkeen. Eli joka tapauksessa vähempivarainen kärsii.
Kirjoitus on Osmon pitämä puhe to 12.4. jatkuneessa Eduskunnan keskustelussa valtioneuvoston selonteosta valtiontalouden kehyksistä vuosille 2013 - 2016
Wallin tilille
Puolustusministeri Wallinia suomitaan nyt valtakunnallisesti – ja syystäkin. Politiikalla on ollut liian suuri vaikutus puolustusvoimien uudistukseen, kun Wallin on päässyt ohjailemaan uudistusta ruotsinkielisen Dragsvikin varuskunnan säilyttämiseksi. Dragsvikin säilyttämispäätös herättää monia ajatuksia. Kielilain mukaan Suomessa pitää olla ruotsinkielinen joukko-osasto, ei kokonaista varuskuntaa. Jos kaikkien muiden varuskuntien rakennukset syynättiin tarkasti uudistusta suunniteltaessa, miksi Dragsvikin kosteusvaurioita ei huomattu tai tarkastettu ajoissa? Mitä vaurioiden korjaaminen tulee maksamaan? Esimerkiksi lakkautettavan Pohjois-Karjalan Prikaatin tiloissa Kontiorannassa ei ole kosteusongelmia. Pohjois-Karjalan Prikaatin lakkauttamisella puolustusvoimat säästävät 10 miljoonaa euroa vuodessa, mutta kuinka paljon uppoaa Dragsvikin tilojen korjaukseen?
Tässä ei nyt mitkään nuhtelut enää riitä. Wallin pitää saada tilille tekemisistään, erottamalla hänet ministerin virasta. Pääministeri Kataisen tulisi ottaa vastuu oman hallituksensa tekemisistä. Tämä on anteeksiantamatonta, että yksi ministeri pelaa politikoinnilla Kontiorannan varuskunnan alas, vaikka maakunta jo muutenkin painii vaikean työttömyyden kanssa. Wallin ei ole harhauttanut vain Eduskuntaa vaan myös hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittisella ministerivaliokunnalla oli puutteelliset tiedot uudistuksesta.
Puolustusvoimien uudistus tulisi tuoda Eduskunnan käsittelyyn, jotta maan puolustuksesta pääsisivät päättämään kansanedustajat, eivätkä pelkästään ministerit. Samalla voitaisiin uudelleen arvioida Kontiorannan kohtalo. Pohjois-Karjalan Prikaatilla on pitkät perinteet kuljettajakoulutukseen erikoistuneena varuskuntana. Jos Kontioranta säilytettäisiin, kuljetuspuolta kannattaisi ehdottomasti kehittää, näin olisi pitänyt tehdä jo vuosia sitten.
Kirjoitus on julkaistu Sanomalehti Karjalaisen mielipidesivulla 21.3.2012
Kotihoidontukea ei tule leikata
Perussuomalaisten mielestä isät ja äidit saavat päättää yhdessä, mikä on heidän mielestä paras ja toimivin ratkaisu hoitaa perheen sisäiset asiat omaan tilanteeseensa sopivalla tavalla. Hallituksen tehtävä ei ole huolehtia tällaisista asioista. Ihmisillä on hyvin erilaisia työpaikkoja, työaikoja, tottumuksia ja rutiineja.
Kotihoidontuen mahtavimpia puolia on muun muassa se, että esimerkiksi isovanhempi tai muu sukulainen voi vahtia lasta. Tällöin lasta ei ole välttämätöntä laittaa kunnalliseen päivähoitopaikkaan, jos vanhemmat eivät niin halua. Vanhemmilla voi olla monia syitä olla käyttämättä päivähoitopaikkaoikeuttaan. Yksi näistä syistä voi olla sekin, että kaikilla kunnilla päivähoitoa ei ole pystytty järjestämään niin mallikkaasti kuin olisi pitänyt. On myös olemassa tutkimuksia, että pienet 2 – 3 -vuotiaat lapset eivät hyödy millään tavalla isoista päivähoitoryhmistä. Lapsi hyötyy isoista sosiaalisista ryhmistä vasta esikouluiässä.
Pienten 1-3-vuotiaiden lasten kannalta on elintärkeää, että lapsella on hyvä suhde omiin vanhempiinsa, sekä mahdolliseen hoitajaansa. Pienille lapsille kehityksen kannalta olennaisinta olisi, että lapsen elämä olisi vakaata, ja että lapsi voisi rakentaa pitkäaikaisen luotettavan suhteen hoitajaansa. Liiat muutokset ja hälinä pienen lapsen ympärillä johtaa stressaantumiseen ja mahdollisiin häiriökäyttäytymisiin. Näin ollen pienten lasten tasapainoisen kehityksen kannalta lapselle olisi parasta olla joko kotona hoidossa tai alle kuuden lapsen pienryhmässä perhepäivähoidon tyyppisessä hoitopaikassa.
Kotihoidontuki vaikuttaa eritoten pienituloisten perheiden talouteen. Kotihoidontuen käyttämisaste laskee nopeasti lapsen täytettyä kaksi vuotta. Jos kotihoidontuen uudistus toteutettaisiin, minkälaisia säästöjä syntyisi, jos tämä pieni osa väestöstä, pakotettaisiin töihin ennenaikaisesti? Kotihoidontuen leikkauksella lisättäisiin kuntien painetta nostaa kuntalisiään. Mistä saisimme kunnille lisää päivähoitopaikkoja ja koulutettua henkilökuntaa, kun kuntien resurssit ovat jo nyt vähäiset?
Kotihoidontuella on ennen kaikkea myös työllistävä vaikutus korkean työttömyyden Suomessa. Hoitovapaalla olevan työntekijän tilalle palkataan useimmiten sijainen. Äitiysloman ja hoitovapaan sijaisuudet takaavat usein työtä kahdesta kolmeen vuotta, riippuen siitä kuinka pitkään hoitovapaalla ollaan. Perussuomalaiset näkevät hoitovapaan siten, että hoitovapaalla ja kotihoidontuella annetaan jo entuudestaan tiukkaan lapsiperheiden arkeen hieman valinnanvapautta ja liikkumavaraa, mitä ei tulisi missään nimessä kaventaa. Päinvastoin, lapsiperheiden hyvinvointiin tulisi panostaa enemmän, sillä he ovat tulevaisuutemme.
Kirjoitus on Osmon pitämä puhe kotihoidontukeen liittyvässä Keskustan välikysymyskeskustelussa 20.3.2012
Hallituksen kuntauudistus liian hätäinen
Pohjois-Karjalan kunnille on tyypillistä laaja pinta-ala ja pieni asukasmäärä. Puolet Pohjois-Karjalan kunnista on pinta-alaltaan suurempia kuin Manner-Suomen kunnat keskimäärin. Myös kuntien järvisyys lisää monin paikoin kunnan eri osien etäisyyttä toisistaan ja asiointimatkoja keskusten välillä.
Kuntauudistustyöryhmä kysyy ihan aiheestakin itseltään, että kuinka suuriksi etäisyydet kunnan sisällä voivat kasvaa. Jos Ilomantsi, Suomen itäisin kunta, yhdistetään Joensuun tulevaan kuntaan, etäisyys Ilomantsin kauimmaisista kylistä Joensuuhun olisi yli 100 kilometriä. Ilomantsista ei ole matkustajajunayhteyttä, ja julkinen linja-autoliikenne Pohjois-Karjalassa on ensinnäkin erittäin huonosti liikennöivä ja toisekseen todella kallista lystiä. Nyt näiden uusimpien polttoaineveronkorotuksien jälkeen toteankin, että onko se ihme, että maamme reuna-alueilla ei asu ketään synnyttämässä uutta sukupolvea ja maksamassa veroäyrejä, kun asuminen maalla tehdään niin tuskalliseksi? Jos ministeri Virkkusen mukaan Ilomantsin luontainen suunta työssäkäynnin ja asioinnin näkökulmista olisi Joensuu, millaisilla toimenpiteillä valtio olisi valmis tukemaan syrjäseutujen työssäkäyviä ja peruspalveluitaan käyttäviä ilomantsilaisia, kun ainoa järkevä vaihtoehto liikkumiseen on oma auto?
Suuret kuntaliitokset tuntuvat huonoilta ratkaisuilta etenkin näissä suurissa ja harvaan asutuissa kunnissa. Suuriin kuntaliitoksiin pakottaminen aiheuttaa helposti sen, että uuden kunnan reuna-alueet kuihtuvat menettäen viimeisetkin palvelunsa kunnan keskustaan. Jos Ilomantsista on matkaa Joensuun keskukseen 70 – 100 kilometriä, niin kuka meistä voi puhtaalla omalla tunnolla sanoa, että se on ihan sopiva matka? Suuret kunnat eivät aina ole tehokkaimpia. Jos Ilomantsi haluaa jäädä itsenäiseksi kunnaksi, annetaan sen jäädä.
Sen sijaan, että rykäistään tällainen massiivinen hätäuudistus läpi liian nopealla aikataululla, meidän pitäisi keskittämisen sijaan miettiä millä tavalla me jatkossakin asutamme Suomen syrjäseudut? Millä tavoin me saamme nuoria perheitä muuttamaan kaupunkikeskuksien ulkopuolelle, tuomaan veroäyrejä ja synnyttämään uutta sukupolvea? Miten me saisimme vaikkapa Lieksasta ja Ilomantsista houkuttelevan paikan elää tulevaisuudessakin? Esimerkiksi Kontiolahti on saanut houkuteltua jo pidemmän aikaa kuntalaisiksi nuoria perheitä, ja siitä on näkyvissä tuloksia. Kontiolahdella on odotettavissa hurja 24,6 prosentin väestönkasvu. Se on eniten kaikista Itä-Suomen kunnista, ja koko Suomessa vain 22 kunnalla on tätä suurempi väestönkasvu. Saa nähdä miten tämä luku muuttuu, kun hallitus sahaa omaa jalkaansa irti lakkauttamalla Pohjois-Karjalan Prikaatin Kontiolahdelta. Perheitä joutuu varmasti muuttamaan, jopa maakunnan ulkopuolelle. Tämä, jos mikä, on keskittämistä. Hallituksen pitää ajatella myös työpaikkojen sijoittelua toiminnoissaan.
Mitä tulee Pohjois-Karjalan eteläisiin kuntiin eli Rääkkylään, Tohmajärveen, Kiteehen ja Kesälahteen, valtion tulisi ehdottomasti panostaa näiden kuntien elinvoimaisuuteen. Kaikki neljä kuntaa Kiteetä lukuun ottamatta ovat jo nyt valtionosuusriippuvaisia. Kunnista Kesälahti ja Kitee ovat jo nyt valmiita kuntaliitokseen. Vaikka näiden neljän kunnan tilanne paperilla näyttää erittäin huonolta, alue on kuitenkin toivoa täynnä. Uudistettu 6-tie kulkee kuntien lävitse toisesta päästä Joensuuhun, ja toisesta päästä Lappeenrannan ja Kouvolan kautta pääkaupunkiseudulle. Itäraja on aivan kuntien tuntumassa, ja viime vuosina venäläisturismi ja sitä kautta tax-free-kauppa Itä-Suomen alueella on suorastaan räjähtänyt kasvuun. Miten me voimme jatkossakin hyödyntää 6-tien tuomia mahdollisuuksia alueella? Miten takaamme jatkossakin venäläisturistien jouhevan asioinnin Suomen puolella? Tohmajärvellä sijaitsevan Niiralan raja-aseman kehittäminen on yksi olennainen hanke tulevaisuudessa.
Perussuomalaisten mielestä esimerkiksi tulevien kuntavaalien yhteydessä tulisi järjestää neuvoa antava kansanäänestys koskien kuntauudistusta. Näin saataisiin kuuluville kuntalaisten mielipiteet. Uudistus tulisi toteuttaa parlamentaarisessa työryhmässä, kuntalaisten vaikutusmahdollisuudet turvaten, niin, että tulevaisuudessa sekä palvelut että kuntapäätöksenteko säilyisivät paikallisena. Miten käy kuntalain uudistuksen yhteydessä? Jos kuntauudistus toteutetaan nykyisessä muodossaan, kunnan putoaisi hieman 2500 luottamushenkilöön nykyisestä 10 000 valtuutetusta.
Kuntauudistus takaisi myös viiden vuoden jatkon johtavalle taholle, vaikka entistä kuntaa ei olisi uudistuksen jälkeen enää olemassakaan. Jos ollaan valmiita säästämään kunnan alimman tason työpaikoista, kuten esimerkiksi koulujen siivoojista, niin kyllä johtohenkilöidenkin työpaikat tulee ottaa tarkkaan harkintaan kuntasäästöjä mietittäessä, esimerkiksi eläköitymisjärjestelyin.
Kirjoitus on Osmon pitämä puhe ke 7.3.2012 Eduskunnassa käydyssä kuntauudistus välikysymyskeskustelussa
Puolustusvoimien uudistusta on harkittava tarkkaan
Puolustusvoimien uudistus viestii etupäässä vain siitä, että säästää pitää, mutta nykyisessä muodossaan uudistus säästää suomalaisten turvallisuudesta ja Suomen itsenäisestä puolustuskyvystä. Hallitusohjelmassa lukee, että uudistus valmistellaan parlamentaariselta pohjalta, mutta mitä parlamentaarista siinä on, että uudistus suunniteltiin vain hallituksen ja puolustusministeriön ohjauksessa, ilman eduskuntaa? Valmisteluprosessista käy ilmi, että hallitus on ollut koko ajan tietoinen uudistuksen etenemisestä ja todennäköisistä ratkaisuista sekä ohjannut kiistatta valmistelua. Hallituksen toiminta ei ole vastuullista politiikkaa, eikä varsinkaan eduskunnan tahdon mukaista politiikka.
Puolustusvoimat ovat koetuksella, kun ensin hallitus hyväksytti eduskunnalla jalkaväkimiinat kieltävän Ottawan sopimuksen, jonka jälkeen resursseja leikataan entisestään ja varuskuntia lakkautetaan. Haluaako hallitus todellakin ajaa Suomea kohti palkka-armeijaa?
Puolustusvoimien komentaja Ari Puheloinen sanoi uudistusta esitellessään, että ratkaisu heikentää Suomen itsenäistä maanpuolustuksen uskottavuutta. Koko valtakuntaa puolustetaan, mutta puolustuksen painopiste muodostuu yhä rajoitetummalle alueelle, joukkojen määrän vähenemisen seurauksena puolustus harvenee. Mitkä ovat ne alueet joita hallitus ei halua enää puolustaa? Varuskunnilla on suuri merkitys maanpuolustustahdolle ja alueelliseen puolustukseen pohjautuvalle puolustusratkaisullemme. Kun yhä harvempi käy armeijan, suomalaisista kodeista on kohta vaikea löytää aitoa kosketuspintaa Puolustusvoimiin. Maanpuolustus on aina ollut, ja tulee olemaankin meidän kaikkien yhteinen asia. Puolustusvoimien uudistus tällaisenaan jättää jälkeensä vain puoliksi puolustettavissa olevan Suomen, ja työttömiä kansalaisia.
Pohjois-Karjalan Prikaatin lakkauttamisella tavoitellaan noin 10 miljoonan euron säästöjä. Jos Savon Prikaatin taannoisesta lakkauttamisesta ei lopulta koitunut säästöjä, kuinkahan suuret setelit valtio käärii Pohjois-Karjalan Prikaatin lakkauttamisella? Kuka ostaa Kontiolahden korpikasarmit?
Peiliin katsomisen paikka on Puolustusvoimillakin, jonka vuonna 2009 tehdyn sopimuksen ulkoistettujen tulostus- ja kopiointipalveluiden sekä tallennus- ja varmennusjärjestelmien kustannukset tulevat olemaan viiden vuoden ajan jaksolla 58 miljoonaa euroa enemmän, kuin alkuperäisesti oli budjetoitu!
Viime sunnuntain Sanomalehti Karjalaisessa Savon Prikaatin lakkauttamisen vuoksi Joensuuhun muuttaneen sotilaan vaimo ja perheenäiti halusi lähettää hallitukselle seuraavanlaiset terveiset: "Mitkään valtion tai puolustusvoimien tarjoamat tukitoimet eivät poista sitä inhimillistä kärsimystä, mitä tällaiset päätökset perheiden sisällä synnyttävät. Puolustusvoimien johdossa pitää aikaisempia rakenneuudistuksia paremmin huomioida perheet ja yrittää lievittää muutosprosessin aiheuttamia sosiaalisia, taloudellisia ja ennen kaikkea psyykkisiä haittavaikutuksia."
Hallituksen tulee nyt toden teolla harkita tarkkaan toimiaan. Perheitä ja yksittäisiä ihmisiä ei saa unohtaa. Pääministeri Katainen lupaili tukia varuskuntien lakkautuksista kärsiville kunnille, ja odotan, että hän todella lunastaa lupauksensa. Korkean työttömyyden maakuntana Pohjois-Karjala tarvitsee jokaisen työpaikkansa. Mikäli uudistus toteutetaan tällaisenaan, Pohjois-Karjalan tulee saada laaja-alainen äkillisen rakennemuutoksen tukipaketti.
Kirjoitus on Osmon pitämä puhe keskiviikon 29.2.2012 Perussuomalaisten esittämässä välikysymyskeskustelussa koskien Puolustusvoimien uudistusta
Kreikan velkajärjestelyistä
Perussuomalaiset sanoivat sen jo keväällä 2010, että ei pidä lähteä tukemaan moraalittomia ja tekopyhiä tukipaketteja, korruptoituneita poliitikkoja ja pankkeja. Silloin kukaan muu ei uskaltanut sanoa samaa ääneen, mutta nythän täällä jo moni muukin kuin Perussuomalainen toitottaa, että Kreikka ulos eurosta ja piikki kiinni. Oltaisiin säästytty monelta harmilta, jos oltaisiin uskallettu ottaa riski, ja olla tukematta Kreikkaa alun alkaen. Kreikka olisi silloin joutunut valitsemaan toisen tien, ja uskallan sanoa, että monella tavallisella kreikkalaisella olisi parempi taloudellinen tilanne kuin tällä hetkellä. Esimerkkejähän löytyy Argentiinasta ja Islannista niin kuin edustaja Soini ryhmäpuheessamme kertoi. Näillä nykyisillä tukipaketeilla pelastetaan, tai sanotaanko niin, että yritetään pelastaa pankkeja ja poliittista eliittiä – tavallisen kansan kustannuksella. 164 miljardin suuruisesta tukipaketista alle 20 prosenttia menee Kreikan budjettialijäämän paikkaamiseen, ja loput, eli suurin osa menee sijoittajille. Sijoittajavastuu ei todellakaan ole toteutunut. Tappion maksaa kukas muu kuin tavallinen veronmaksaja.
Kun tilannetta katsotaan nyt, niin tässä vaiheessa Kreikan kilpailukyky on kokonaan mennyttä euron takia, kansa kärsii ja leikkaukset Kreikassa ovat loputtomia. Tästä suosta Kreikka ei ihan heti nouse, siitä pitää huolen Brysseli. Tukipaketin asettamat vaatimukset Kreikalle alijäämän suhteen ovat käytännössä mahdottomat. Optimistisimmatkin laskelmat kertovat, että parin vuoden sisällä Kreikkaan pitää lapioida ainakin 50 miljardia euroa lisää. Kenellä on enää varaa tähän? Ei ainakaan Suomen kansalla! Meillä on omiakin murheita rahoitettavana. Kukaties meillä olisi vielä täysimittainen ja toimiva puolustusvoimat ilman näitä tukipaketteja.
Kataisen hallitus on korostanut, että Kreikan säästöohjelman tulee olla uskottava, mutta Perussuomalaisista tämä toiminta on kaukana uskottavasta.
Kirjoitus on Osmon eduskunnan Kreikka-keskustelun 28.2.2012 pitämä puhe
Puolustusvoimien uudistuksesta
Keskiviikkona 29.2.2012 eduskunnassa käsitellään Perussuomalaisten välikysymys puolustusvoimien uudistuksesta. Lähetystä voi seurata suorana Yle Areenan internetsivuilta.
Hallitus tuo turvallisuus- ja puolustuspoliittisen selonteon eduskunnalle vasta syksyllä 2012, johon mennessä puolustusministeri on jo päättänyt suurimmilta osin puolustusvoimauudistuksen aiheuttamista rakenteellisista muutoksista. Tämän vuoksi Perussuomalaiset halusivat jättää välikysymyksen välittömästi uutisen tultua julkisuuteen.
Poliittisen päätöksenteon kannalta hallituksen toiminta on arveluttavaa, sillä se jättää eduskunnan kokonaan päätöksenteon ulkopuolelle, sysäten vastuun puolustusministerille ja puolustushallinnon virkamiehille. Näyttää todellakin siltä, että hallitus ei ole kykeneväinen tekemään itse kipeitä ratkaisuja. Tästä kielii jo sekin tosiasia, että uusi kuntakartta ja puolustusvoimien uudistus julkaistiin vasta presidentinvaalien jälkeen, samana päivänä.
Perussuomalaisille tärkeimpiä näkökulmia Puolustusvoimien uudistuksessa on Suomen maanpuolustuskyky ja kansalaisten maanpuolustustahto tulevaisuudessa. Puolustusvoimat ovat koetuksella, kun ensin hallitus hyväksytti eduskunnalla jalkaväkimiinat kieltävän Ottawan sopimuksen (jota vastaan Perussuomalaiset äänestivät), jonka jälkeen resursseja leikataan entisestään ja varuskuntia lakkautetaan. Haluaako hallitus todellakin ajaa Suomea kohti palkka-armeijaa? Kun yhä harvempi käy armeijan, suomalaisista kodeista on kohta vaikea löytää aitoa kosketuspintaa Puolustusvoimiin. Maanpuolustus on aina ollut, ja tulee olemaankin meidän kaikkien yhteinen asia.
Aivan oma lukunsa on se kuinka uudistus halutaan toteuttaa. Kielipolitiikka selätti puolustus- ja aluepolitiikan, kun Uudenmaan Prikaati säilyy Dragsvikissä, eikä tule yhdistetyksi vieressä olevaan Upinniemen varuskuntaan. Uudistuksessa olisi pitänyt ottaa huomioon se, että Pohjois-Karjalan Prikaatissa on olennaista alueellisen puolustuksen osaamista, ja että korkean työttömyyden maakuntana Pohjois-Karjala tarvitsee jokaisen työpaikkansa. Säästöjä olisi pitänyt priorisoida toisin. Maanpuolustustiedotuksen kyselyn mukaan kansalaiset olisivat kohdistaneet säästöjä ensisijaisesti kansainväliseen kriisinhallintaan.
Puolustusvoimien uudistus tällaisenaan jättää jälkeensä vain puoliksi puolustettavissa olevan Suomen, ja työttömiä kansalaisia. Pääministeri Katainen lupaili tukia varuskuntien lakkautuksista kärsiville kunnille, ja odotan, että hän todella lunastaa lupauksensa. Kontiolahti tulisi ehdottomasti määrittää äkillisen rakennemuutoksen alueeksi, jolle rahalliset tuet tulevat olemaan tarpeen.
Valtion pitäisi tulla vastaan työpaikkojen jakamisessa, eikä keskittää kaikkia toimintojaan Etelä-Suomeen. Siinä missä Pohjois-Karjalasta häviää nyt monen eri alan työpaikkoja toivoisin, että jatkossa esimerkiksi Vapon ja Metsähallituksen pääkonttorien sijoittelussa otettaisiin huomioon Pohjois-Karjalan tarjoama vahva metsä- ja konepajaosaaminen niin yritysten, kuin yliopiston ja ammattikorkeakoulunkin osalta.
Kirjoitus on julkaistu torstaina 23.2.2012 Sanomalehti Karjalaisen mielipidesivulla
Työvoimakustannuksia keventämällä vetovoimaa maakuntaan
Jätin eduskunnan syysistuntokaudella kirjallisen kysymyksen siitä, aikooko hallitus osallistua välillisiin työvoimakustannuksiin ensimmäisen ulkopuolisen työntekijän työllistäville pk-yrityksille. Kysymykseeni vastasi työministeri Lauri Ihalainen. Edellisen yksinyrittäjäntukikokeilun päätyttyä vuoden 2011 loppuun mennessä yksinyrittäjät ovat tällä hetkellä tukien suhteen tyhjän päällä, voimassa olevaa tukea ei ole mitä hakea.
Työ- ja elinkeinoministeriö on käynnistänyt marraskuussa 2011 työryhmän, jonka tavoitteena on tehdä ehdotuksia palkkatuen uudistamisesta. Tutkimusryhmä on suositellut edellisestä yksinyrittäjätuesta luopumisesta ja sen yhdistämisestä työ- ja elinkeinotoimiston myöntämään palkkatukeen, mikäli yksinyrittäjien ensimmäisen työntekijän palkkaamista halutaan jatkossakin tukea. Minusta tässä asiassa ei ole jossittelemisen varaa. Yksinyrittäjiä on ehdottomasti tuettava, etenkin korkean työttömyyden maakunnissa, joille yrittäjyys on elintärkeää. Työvoimakustannuksia keventämällä parannettaisiin maakuntien vetovoimaisuutta ja työllisyystilannetta.
Edellistä yksinyrittäjäntukea myönnettiin enintään 24 kuukauden ajan siten, että tuen suuruus ensimmäisen 12 kuukauden osalta oli 30 %, seuraavan 12 kuukauden ajalta 15 % palkasta, sillä edellytyksellä, että liiketoiminnan katsottiin olevan kannattavaa. Uuden työntekijän palkkaaminen on monille etenkin kasvuvaiheessa oleville yrityksille ensisijaisen tärkeää yrityksen kasvun ja menestyksen kannalta.
Uuden tukijärjestelmän tulisi olla mahdollisimman yksinkertainen. Turha byrokraattisuus ei innosta työnantajia palkkaamaan työtöntä työnhakijaa systeemin monimutkaisuuden vuoksi. Edellisessä käytännössä myös raportointi koettiin monimutkaiseksi.
Esimerkkejä vastaavanlaisista tuista on monia. Italiassa yrittäjätuki on rajattu pelkästään maa- ja metsätaloudelle, kun taas Ruotsissa on ollut voimassa vuosina 2006 – 2007 koko maan kattava tuki niille yksinyrittäjille, jotka palkkaavat ensimmäisen ulkopuolisen kokoaikaisen työntekijän. Tämän lisäksi Ruotsissa on ollut jo 1970-luvulta asti voimassa työllistämistuki niille työnantajille, joiden on tarkoitus luoda uusia ja pysyviä työpaikkoja erikseen nimetyillä tukialueilla. Norjassa on myös ollut voimassa palkkatuki tietyille korkeasti koulutetuille ammattiryhmille, esimerkiksi lääkäreille, opettajille ja lastentarhaopettajille niillä paikkakunnilla, joissa osaavan työvoiman saatavuus on osoittautunut erityisen vaikeaksi. Tämä olisi Suomenkin kannalta vakavasti harkittava asia.
Toivoa sopii, että etenkin korkean työttömyyden alueille saataisiin työvoimakustannuksien kevennykset osaksi yrittäjien arkipäivää. Näin tuettaisiin työllisyyttä, yrittäjyyttä ja maakuntien vetovoimaisuutta. Syrjäisimmät osat maastamme tarvitsevat tulevaisuudessa yhä enemmän apuvälineitä työpaikkojen, työntekijöiden, yrittäjien ja asukkaiden säilyttämiseksi.
Kirjoitus on julkaistu 10.2.2012 Sanomalehti Karjalaisessa
Itä-Suomeen vapaakauppa-alue
Venäläinen turismi on elintärkeää pohjoiskarjalaisen elinkeinoelämän kannalta. Viime aikoina venäläisten tekemät verovapaat ostot ovat kasvaneet ennätystahtia. Joensuu on noussut Vantaan ja Kotkan ohi verovapaassa kaupassa neljännelle sijalle Helsingin, Lappeenrannan ja Imatran jälkeen. Tänä vuonna tammi-heinäkuussa verovapaan kaupan osuus Joensuussa oli 5,2 miljoonaa euroa, noin 2,4 miljoonaa euroa enemmän kuin edellisvuonna samalla ajanjaksolla. Verovapaa kauppa kasvoi Joensuussa enemmän kuin missään muualla Suomessa. Eniten Joensuussa myytiin verovapaasti vaatteita, ja suurin ostajaryhmä oli venäläiset.
Lappeenranta (39 milj.) on aivan omassa luokassaan tax free-kaupassa, sillä oli vuonna 2010 vain miljoonan pienemmät tulot kuin Helsingillä (40 milj.). Lappeenranta hyötyy sekä Pietarin läheisyydestä että nopeasta Allegro-junayhteydestä. Venäläisiä houkuttelevat erityisesti kaupan alan palvelut, joten kauppojen valikoimien tulee olla huippukunnossa varmistaakseen venäläisturistien käymisen jatkossakin. Vuonna 2010 venäläisturistit käyttivät Suomessa 750 miljoonaa euroa, joista ostoksien osuus oli 446 miljoonaa.
Kaupan liiton pietarilaisille tekemän tutkimuksen mukaan venäläiset tulevat Suomeen pääosin ostoksille, vaikka palvelutarjonta ei kuitenkaan vastaa täysin odotuksia. Venäläiset haluaisivat tutkimuksen mukaan kuluttaa enemmänkin rahaa Suomessa. Kaupan liitosta muistutetaankin, että Suomessa matkailevat pietarilaiset matkustavat keskimääräistä enemmän myös muissa Pohjoismaissa. Tämä voi olla tulevaisuudessa haaste Suomen palvelusektorille, varsinkin, kun Tukholma on jo aloittanut markkinoida ostosmatkailua pietarilaisille. Myös Tallinna on alentanut verovapaan oston rajaa kokeiluluontoisesti 150 eurosta 40 euroon. Kilpailu venäläismatkailijoista tulee kovenemaan, eikä tyytyväisyys Suomeen matkakohteena ole itsestäänselvyys. Tämän vuoksi venäläisturismiin tulee panostaa.
Yksi oleellinen osa venäläisturismin helpottamiseksi Itä-Suomessa on Tohmajärvellä sijaitsevan Niiralan rajanylityspaikan kehittäminen. Nykyrakenteilla ja resursseilla raja-asema uhkaa muodostua esteeksi sujuville ylityksille ja liikennemäärien kasvulle, kun olemassa olevat rakenteet eivät enää kaikkina aikoina mahdollista rajanylitysliikenteen sujuvuutta parhaalla mahdollisella tavalla. Pohjois-Karjalan maakuntaliitto esittääkin, että valtio varautuisi talousarvioissaan Niiralan kehittämisen rahoitukseen lähivuosina. Raja-asemalle tarvittaisiin muun muassa lisäkaistoja, ja, että VT 9 Onkamo-Niirala (ylityspaikalle johtava tie) välistä tieosuutta parannettaisiin.
Ehdotankin, että Itä-Suomessa suoritettaisiin määräaikainen pilottihanke, jossa Itä-Suomen matkailun ja kaupan alan kehittämisen vuoksi otettaisiin käyttöön vapaakauppa-alue Itä-Suomen, Sortavalan ja Venäjän Karjalan osalta. Vapaakauppa-alueella olisi ennen kaikkea turismia kiihdyttävä vaikutus, mutta myös kaupan ala hyötyisi siitä työllistävistä vaikutuksista puhumattakaan. Lappeenrannan ja muun Etelä-Suomen venäläisturismia on helpotettu muun muassa Allegro-junayhteydellä, nyt olisi Itä-Suomenkin vuoro saada matkailua edistävää apua.
Olen jättänyt hallitukselle kirjallisen kysymyksen, mitä se aikoo tehdä Itä-Suomen venäläisturismin kehittämisen suhteen, onko hallituksella vireillä konkreettisia toimia venäläisturismin ja rajanylityspaikkojen suhteen, ja miten hallitus suhtautuu vapaakauppa-alueeseen Itä-Suomen, Sortavalan ja Venäjän Karjalan alueilla.
Kirjoitus on julkaistu Sanomalehti Karjalaisessa la 19.11.2011
Pienyrittäjiä ajetaan taas ahtaalle
Suomen Yrittäjien johtaja Anna Lundén puhui täyttä asiaa 25.8. ilmestyneessä Kauppalehdessä tulevista veronkiristyksistä. Suomi on jo pitkään suosinut verotuksella osakeyhtiömuotoista yritystoiminnan harjoittamista, vaikka meillä on vielä tänäkin päivänä yhteensä yli 80 000 henkilöyhtiötä ja toiminimeä. Pienyrittäjyyden merkitys suomalaiselle yhteiskunnalle on kasvanut ja tulee kasvamaan entisestään.
Ensi vuoden alusta muuttuva pääomaveronkiristys ja progressiiviseksi muuttuminen ajaa henkilöyhtiöitä muuttamaan yritysmuotoaan osakeyhtiöksi.
Onko meillä varaa ajaa jo entuudestaan taloudellisesti ahtaalla olevia pienyrityksiä entistä tiukemmalle tällaisessa taloudellisessa tilanteessa?Jos edellisestä taantumasta päästiin juuri ja juuri yli, miten yrittäjien nyt uuden mahdollisen taantuman aikana käy? Todennäköistä on, että konkurssit kasvavat viime taantumaan verrattuna. Erityisen ahtaalla ovat rakennus- ja palvelupuoli, kuljetusalasta ja maataloudesta puhumattakaan.
Hallituksen kaavailemat ajoneuvo- ja polttoaineveron nostot tuskin helpottanee tilannetta saati harmaan talouden torjuntaa.
Tuoreen Yrittäjyysilmapuntari-tutkimuksen mukaan yrittäjyys houkuttelee suomalaisia entistä vähemmän, enää vain kolmasosaa väestöstä. Ei näiden kaavailtujen toimenpiteiden jälkeen asiaa voi ihmetelläkään.
Verotus ei saisi ajaa yrittäjiä pakkorakoon muuttamaan äkillisesti yhtiömuotoaan hyväksi ja joustavaksi havaitusta joksikin muuksi. Miten käy yritystoimintansa juuri aloittaville ihmisille.
Henkilöyhtiöiden houkuttelevuutta yhtiömuotoina on aiemmin yritetty parantaa, ja niin pitäisi jatkossakin. Moni aloittaa yrittäjyyden toiminimellä ja mahdollisesti yritystoiminnan laajentuessa muuttaa sitten yhtiömuotoaan, mikäli siihen on tarvetta.
Pääomatuloverotuksen kiristyksen voi henkilöyhtiöissä kiertää nostamalla tulosta palkkana eikä pääomatulona. Tämä johtaa ansiotuloverotukseen, jolloin yrittäjälle ei jää mitään korvausta yritystoiminnan riskinotosta. Ei tällainen kannusta millään muotoa yrittäjyyteen.
Hallitusohjelmassa lukee, että työtä ja yrittäjyyttä kunnioitetaan, mutta mitä työllisyyden parantamista se on, jos yritystoiminta ei ole enää kannattavaa ja yrityksiä ajautuu aiempaa enemmän konkurssiin?
Kannatan yrittäjäjärjestön ajatusta kompensoida veronnosto niille yrityksille, jotka ovat kartuttaneet nettoveroja, koska niitä tämä veronnosto eniten rankaisisi ja ne tämän maksaisivat.
Pienyrittäjyyden vahvistaminen ja siihen kannustaminen on ehdottoman tärkeää. On pidettävä huoli siitä, että edistetään suomalaista pienyrittäjyyttä keventämällä pääomaverotusta ja välillisiä työvoimakustannuksia. Näin edistetään suomalaista työllisyyttä, eikä ajeta toimintoja ulkomaille. Terveet ja hyvinvoivat yritykset tuovat kunnalle verotuloja, ja näin pystytään takaamaan lakisääteisten palvelujen tarjonta kaikille kuntalaisille.
Kirjoitus on julkaistu Sanomalehti Karjalaisessa 14.9.2011
Osmo Kokko antoi vaalilupauksen.
Yhden lupauksen annan: yritän oppia äänestäjiltä
Maanantaina 30. maaliskuuta
Vietin tämän päivän Apu-lehden toimittajan Yrjö Raution ja valokuvaajan Timo Pyykön seurassa. Kaksikon reportaasi perussuomalaisten noususta ilmestyy ensi viikolla.
Valtakunnallisessa julkisuudessa on mukava olla, mutta huonosti käy, jos siihen jää kellumaan. Terveellisen muistutuksen todellisuudesta antoi eläkeläinen, joka tuli viime sunnuntaina Joensuun Areenassa kehumaan Karjalaisessa olleen kirjoitukseni taitetusta indeksistä.
Eläkeläinen sanoi, että hän aikoo seurata, pysyvätkö puheen samoina myös vaalien jälkeen. Samanlaisia viestejä on tullut paljon sen jälkeen, kun avasin vaalikampanjani tammikuun puolivälissä.
Perussuomalaisiin kohdistuvat nyt suuret odotukset ja se vetää nöyräksi. Jos persutkin nyt pettävät, alkaa kuorsaus kuulua ja se on tappio koko poliittiselle järjestelmälle.
Äänestäjät näyttävät nyt olevan nostamassa perussuomalaisten uuteen eduskuntaryhmään paljon ihmisiä, jotka ovat kokemattomia valtakunnanpolitiikassa. Vanhat vallanpitäjät ja myös eliittilehdistö on sille irvaillut, mutta näissä vaaleissa äänestäjät antavat anteeksi puutteet kokemuksessa ja tiedoissa.
Kansa arvostaa nyt ehdokasta, joka tunnustaa puutteensa ja on valmis ottamaan nöyrästi oppia muilta. Jopa ja ennen kaikkea tavallisilta ihmisiltä.
Ihmiset kokevat ylimielisyydeksi ne Jyrki Kataisen puheet, että meidän on pakko tukea maita, jotka ovat hoitaneet holtittomasti omaa talouttaan. Katainen antaa vaikutelman, että vain hölmö päästää kaatumaan leväperäisesti rahaa jakaneet pankit, koska niiden kaatuminen heijastuisi myös suomalaisiin asuntomarkkinoihin.
Kataisen pitäisi esiintyessään muistaa, millaisissa olosuhteissa suomalaiset työttömät, eläkeläiset, opiskelijat ja nuoret perheet ovat. Peruspäiväraha on pieni, ja sen varassa kituuttavat joutuvat haalimaan toimeentulotukea ja muita lisiä, että selviäisivät jokapäiväisestä elämästä. Nämä ihmiset saavat valtiovallalta koko ajan viestiä, että meillä ei ole varaa eläkkeiden taitetusta indeksistä luopumiseen tai opintotuen sitomiseen indeksiin tai mihinkään muuhunkaan pienituloisten taloudellisen aseman tarkistukseen.
Sitten meidän pitäisi olla kyselemättä valmiita antamaan 1,44 miljardia euroa puhdasta rahaa Euroopan vakausmekanismin pesämunaan ja olla valmiita takaamaan 11,1 miljardin euron edestä jo aiemmin sovittujen 8 miljardin lisäksi lainoja, joiden takaisin maksu on epävarmaa.
Uusi kansanedustaja joutuu aina opettelemaan paljon asioita ja minullakin on edessä tiukat ajat, jos minut eduskuntaan valitaan. Työllä omia tietojaan ja taitojaan saa paremmaksi, mutta kokemuksen ja ammattitaidon parantuessakaan ei saa luopua nöyryydestä äänestäjiä kohtaa.
Ensimmäinen haaste vaalien jälkeen on jo hallitusneuvotteluista. Puolue ei saa kääntää takkia EU:n kriisirahastoasiassa, sillä sen äänestäjät katsoisivat lupausten pettämiseksi.
Edessä on vielä vajaat kolme viikkoa kampanjaa, jonka aikana minulla on tilaisuus oppia lisää äänestäjiltä. Yritän oppia joka tapauksessa, valitaanpa minut sitten tai ei.
Äänestäjät kyllä huolehtivat omalta osaltaan siitä, että nöyryys ei pääse unohtumaan niiltä, jotka uuteen eduskuntaan valitaan.
Jopas hermostuivat poliitikot ja kolumnistit
Sunnuntaina 6.3.2011
Luettuani viikonloppuna ilmestyneet lehdet huomasin, että niin muiden puolueiden poliitikot kuin kolumnistitkin ovat hermostuneet perussuomalaisten kannatuksen jatkuvasta kasvusta.
Karjalan Heilissä (6.maaliskuuta) kepun Pertti Ahtiainen, kokoomuksen Timo Elo ja demareiden Seppo Eskelinen kritisoivat toimintaani kaupunginhallituksen kokouksissa, joissa olen ollut eri mieltä joko esittelijän tai Ahtiaisen, Elon ja Eskelisen omien näkemysten kanssa. Jouko Kempas puolestaan väitti saman päivän Karjalaisessa, että perussuomalaiset eivät ole saaneet mitään aikaan vaalivoittonsa jälkeen parissa vuodessa Joensuun kaupunginvaltuustossa.
Kummassakin kirjoituksessa leimattiin häiriköinniksi se, että jotkut poliitikot uskaltavat esittää valtuustossa tai kaupunginhallituksessa toisenlaisia mielipiteitä kuin tähän saakka valtaa pitäneet.
Ahtiainen, Elo ja Eskelinen luokittelevat alatyylisesti kaupungin palvelujen heikentämiseksi sen, että olen nostanut esiin kuntalaisten näkemyksiä yhdessä muutamien muiden kaupunginhallituksen jäsenten kanssa mm. Vehkapuron koulun lakkautuksen ja Hammaslahden hallihankkeen käsittelyn aikana.
Mielestäni valtuutetun ja kaupunginhallituksen jäsenen velvollisuus on nostaa esiin näkökantoja, jotka ovat äänestäjille tärkeitä. Ahtiaisen, Elon ja Eskelisen kirjoitus osoittaa, että heidän mielestään muita näkemyksiä ei saisi olla, sillä valta ja viisaus on vain heillä.
Samalla tavalla vanhaa valtaa pitäneet ovat leimanneet ikävällä tavalla myös muiden ryhmien valtuutettujen puheenvuoroja. Lokaa ovat saaneet niskaansa ainakin jotkut sosialidemokraattien, keskustan ja kristillisdemokraattien valtuutetut.
Jouko Kempaksen väitteisiin voi vastata, että ei varmaan yksittäinen ryhmä yksin voikaan korjata asioita, mutta yhteistyössä muiden kanssa kyllä voi tehdä jotain. Näin me perussuomalaiset olemme tehneetkin.
Olemme mm. tehneet valtuustokysymyksen Kelan sakkomaksuista työllisyystukien osalta ja nyt myös kaupungin keittiöiden keskittämisestä. Kela-maksua onkin nyt saatu pienemmäksi, kun työttömiä on ryhdytty aktivoimaan.
Kempaksenkaan mielestä valtuustossa ei saisi kysyä, koska se on häiriköintiä ja virkamiesten kiusaamista. Perussuomalaisten mielestä avoin keskustelu ja myös kysyminen on tapa vaikuttaa asioihin.
Sitten Kempas vielä kyseli vaalivoittajasta. Tässähän se on.
Taitetaan eläkkeet takaisin palkkaindeksiin
Tiistaina 22.2.2011
Taitettu indeksi on yksi nyky-Suomen suurimmista vääryyksistä, joka tulisi korjata.
Kyse on tavasta, jolla eläkkeiden korotukset lasketaan. Kun työeläkejärjestelmää laadittiin 1962, eläkkeiden indeksikorotukset sidottiin palkkakehitykseen. Vuonna 1996 järjestelmää kuitenkin muutettiin niin, että kuluttajahintojen muutos vaikuttaa työeläkkeisiin 80 prosenttia ja ansiotason muutos vain 20 prosenttia.
Tämä on johtanut siihen, että eläkkeiden ostovoima on heikentynyt. Pro Eläke ry on laskenut, että taitetun indeksin voimassaoloaikana 1996-2007 palkat nousivat 52 prosenttia ja työeläkkeet ainoastaan 22 prosenttia. Suunta on ollut sama senkin jälkeen: palkat ja myös hinnat ovat nousseet tahdilla, missä eläkkeiden tarkistukset eivät ole pysyneet perässä.
Eläkeläiset ovat joutuneet muun yhteiskunnan hyvinvoinnin maksajiksi ja tuloerojen kasvun uhreiksi. Tilanne pahenee sitä enemmän, mitä pitempään ihminen on eläkkeellä.
Alun perin vuonna 1996 taitettu indeksi koski 65 vuotta täyttäneitä eläkeläisiä. Vuoden 2005 alusta tämä laskutapa ulotettiin koskemaan myös työkyvyttömyys- ja perhe-eläkkeitä.
Tuloerot sen kun kasvavat, ja nyt onkin täyskäännöksen aika. Eläkeindeksi on palautettava siihen, mistä aloitettiin eli eläkkeiden nousu on sidottava kokonaan palkkojen kehitykseen. Se toki lisäisi työeläkemenoja, tänä vuonna noin 240 miljoonaa euroa.
Tähän on kuitenkin varaa. Vuodesta 1962 (työeläkejärjestelmän perustamisvuosi) lähtien lakisääteisiin työeläkeyhtiöihin on kertynyt työeläkemaksuista yhteensä noin 139 miljardin euron työeläkerahasto. Lisäksi säätiöihin ja kassoihin on kertynyt noin 5 miljardia euroa varallisuutta, joka on työeläkeläisten ja palkansaajien rahoja. Tuo summa kasvaa vuosittain merkittävästi sijoitustuottoina. Tuohon 5 miljardiin euroon eläkkeiden vuosittainen korjaus 240 miljoonalla tekisi vain pienen loven.
Eri työeläkerahastoihin kertyneestä yhteensä 143 miljarin (139 miljardia + 5 miljardia) euron potista ei ole tarvinnut maksaa työeläkkeitä nykytilanteessa, missä maksettujen eläkkeiden määrä on 20 miljardia euroa vuodessa eli suunnilleen sama kuin vuosittain kerättyjen työeläkemaksujen määrä.
Palkkaindeksin palauttamisessa on kyse alkeellisesta oikeudenmukaisuudesta. Ihminen, joka on ollut maksamassa alusta saakka nykyistä työeläkejärjestelmää ja kerryttämässä tuota 143 miljardin euron pottia, saattaa kituuttaa tuhannen euron kuukausieläkkeellä. Millä oikeudella hänen ostovoimansa heikentämistä entisestään pitäisi vielä jatkaa?
Hammaslahdelle annettu lupaus on pidettävä
Sunnuntaina 13.2.2011
Joensuun kaupunginhallitus päättää maanantaina mm. Hammaslahden liikuntahallin kohtalosta.
Kun Pyhäselän ja Enon kunnat olivat yhdistymässä Joensuun kanssa, kuntaliitosavustuksia luvattiin käyttää Hammaslahden liikuntahalliin. Nyt keskusjohto on kuitenkin ilmoittanut, että halli on liian kallis. Onpa esitetty jopa väitteitä, että hallille ei olisi tarvetta.
Kuntaliitoksen seurantaryhmä päätti äänestyksen jälkeen esittää kaupunginhallitukselle, että kuntaliitosavustuksista jäljellä olevat 936 000 euroa käytetään muuhun kuin liikuntahalliin.
Tämä on kuntalaisten mielipiteen sivuuttamista. Palveluverkkojen suunnitteluun liittyvissä yleisötilaisuuksissa kyllä kuunneltiin kuntalaisia, mutta kuntalaisten mielipiteillä ei kuitenkaan tunnu olevan mitään merkitystä. Hammaslahden opettajat, paikallinen urheiluseura ja muut pyhäselkäläiset ovat tehneet omalta osaltaan täysin selväksi, että hallille on todellista tarvetta.
Kaupunkia tulee kehittää tasapuolisesti, ei pelkästään keskittämällä kaikkea torin lähelle. Itse aion olla ennen huomista kaupunginhallituksen kokousta yhteydessä muihin hallituksen jäseniin ja selvittää, saanko näkemyksilleni tukea.
Jos hallituksesta löytyy muitakin Hammaslahden liikuntahallin tukijoita, kuntaliitoksen seurantaryhmän ja kaupunginjohtajan esitykseen tulee muutosesitys ja asiasta äänestetään.
Viesti perille selvällä suomella
Maanantaina 7.2.2011
Vaalikampanjan aikana saa viestejä siitä, kuinka vieraantuneita eri tasoisilla palleilla istuvat herrat ovat tavan kansalaisen käyttämästä kielestä.
Osa lääkäreistä esimerkiksi käyttää latinaa tavalla, joka vihastuttaa. Potilaalle kerrotaan hänen omista asioistaan niin vaikeaselkoisesti, että potilaan on osattava ja uskallettava tivata lääkäriltä lisäselvityksiä päästäkseen perille omista vaivoistaan.
Suomessa kun kerran ollaan, asiat on pystyttävä kertomaan selvällä suomella niin potilaan kanssa käydyissä keskusteluissa kuin reseptejä kirjoitettaessakin.
Eri kielillä puhuminen vaivaa myös poiliitikkojen ja kansalaisten kanssakäymistä. Herrat heräävät vasta sitten, kun kansalaiset viestittävät vaalien alla riittävän selvällä suomella, että lääkäri vaihtuu, jos viesti ei mene perille. Esimerkiksi käy viime viikkojen herääminen lapsilisien maksamisessa havaittuun epäkohtaan.
Toimeentulotukea myönnettäessähän lapsilisät lasketaan hakijan saamaksi tuloksi, jolloin ne vaikuttavat myönnettävän tuen määrään. Tämä on törkeä epäkohta niitä ihmisiä kohtaan, jotka taiteilevat jokapäiväisen leipänsä kanssa.
Perussuomalaisten nousun pelossa jotkut suuristakin puolueista ovat nyt kiirehtineet julistamaan, että ongelma on poistettava ja otettava seuraavaan hallitusohjelmaan. Kansalaisilta vaaditaan nyt valppautta havaita, missä vaiheessa mikin puolue on nostanut esiin mitäkin asioita.
Ja kuinka selvällä suomella.
Tehdään lauantaista yhdessä voiman näyttö
Sunnuntaina 9.1.2011
Kampanjan avaus lähestyy ja yläkerran herrakin näyttää olevan puolellamme. Sää nimittäin näyttäisi suosivan lauantaina 15. tammikuuta, kun vaalikampanjaani avataan kello 11 Joensuun kävelykadulla.
Kannattajani ovat olleet yhteydessä pitkin viikkoa nähtyään uutisen avauksesta sivuiltani. Viikolla myös Karjalaisen päätoimittaja käsitteli lähestyviä vaaleja kolumnissaan. Pasi Koivumaakin näyttää uskovan perussuomalaisen ehdokkaan läpimenoon Pohjois-Karjalasta.
Hän tosin näyttää toivovan, että persuilla pitäisi olla niin sanottu ykkösehdokas alueella, mutta koska meillä ei ole vaaliliittoa, ajattelutapa on virheellinen. Asetamme 14 laadukasta ehdokasta, joiden joukosta äänestäjillä on vara valita.
Tärkeintä on, että kaikki ehdokkaat tekevät hartiavoimin töitä ihmisten aktivoimiseksi vaaliuurnille. Gallupithan eivät äänestä. Tehdään lauantaista yhdessä voiman näyttö kilpailijoille, että hekin huomaavat, että muutos on tulossa perussuomalaisten kautta.
Ykkösteemani on, miten maakunta voidaan pelastaa väestökadolta. Se onnistuu vain nujertamalla työttömyys, ja se taas vaatii voimakasta aluepolitiikkaa, joka takaa alueen taloudelle lisää resursseja. Vain uusia työpaikkoja luomalla alueelle syntyy lisää jaettavaa niin, että koulutettu väki jää maakuntaan sen sijaan, että se lähtee kiireiseen ja juurettomaan ruuhka-Suomeen.
Yrityksille olisi luotava porkkanoita esimerkiksi helpottamalla välillisiä työvoimakustannuksia, että tuotantoa oltaisiin valmiita siirtämään näille seuduille. Samat mahdollisuudet on luonnollisesti oltava myös täällä jo olevilla yrityksillä, jos ne ovat valmiita luomaan uusia työpaikkoja.
Yritysten lisääntyminen laajentaa myös alihankintaverkostoa, jolloin työpaikkojen määrä kasvaa entisestään. Näin tehdään Etelä-Euroopassa, miksi ei siis myös täällä?
Yritysten toiminnan helpottaminen ja sitä kautta saatavat työpaikat lisäisivät verotuloja ja helpottaisivat alueen kuntien taloutta. Kun raha kiertää, usko tulevaiuuteen kasvaa kaikkialla.
Ei siinä enää tarvittaisi herrojen tyrkyttämää työurien pidennystä.
Syöpä pois ja tukea terveelle yrittämiselle
Sunnuntaina 2.1.2011
Joulun pyhät on hiljennytty ja uusivuosi juhlittu.
Aamulla menen taas auton rattiin ja koen, että terve yrittäjyys on kovaa touhua. Iltamyöhään pitää töitä paiskoa.
Oman alan yrityksessä riittää lakisääteisiä menoja. Pitää maksaa veroja polttoaineista, korjaamolaskuista, palkoista ja lopulta vielä firman tuloksestakin. Vasta sitten voi katsoa, mitä yritykselle jää.
Kuljetusalallakin on paljon sitä samaa harmaata taloutta, joka on rapauttamassa tilannetta rakennusalalla. Oma kantani on sama kuin Perussuomalaisten ennen joulua julkistama kanta. Tähän yhteiskunnan syöpään on puututtava toden teolla. Verotulojen menetykset ovat vuositasolla jopa 10-15 miljardia euroa. Näillä rahoilla pystyttäisiin kattamaan valtiontalouden kestävyysvajetta.
Perussuomalaiset tukevat Rakennusliittoa taistelussa harmaata taloutta vastaan rehellisen suomalaisen työn puolesta. Samalla perussuomalaiset tukevat rasismin vastaista taistelua. Valtaosa harmaan talouden toimijoista tuo maahan ulkomaista halpatyövoimaa, joka on halpaa siksi, että kaikkia lakisääteisiä menoja ei makseta.
Tarjouskilpailujen voittoja menee epämääräisille toimijoille. Se herättää katkeruutta työnsä menettäneissä ja luo alustaa rasismille. Harmaa talous on toimintaa rehellisiä maahanmuuttajia vastaan.
Toiminta harmaata taloutta vastaan on toimintaa kaikkien Suomessa rehellistä työtä tekevien puolesta.
|