Hieman historiaa, mitä on tullut matkan varrella tehtyä politiikan puolella. Kiinnostukseni politiikka kohtaan alkoi 1971, jolloin tapasin sen aikaisia paikallis, että valtakunnan tason puoluemiehiä: legendaarinen Eino Poutiainen ja Veikko Vennamo tulivat tutuiksi.. Sitten aikaa kului ja asetuin 1976 ensimmäisen kerran kuntavaali ehdokkaaksi. Tuli vuosi 1979 ja alkoi SMP:n uusi nousu, jota olin myös itse tekemässä mm. Eino Poutiaisen tukimiehenä. Ensimmäinen järjestöllinen suurempi toimi oli, kun minut valittiin SMP:n Pohjois-Karjalan piirin apaulaispiirishteeriksi 1980. Seuraavana vuonna minusta tuli sitten piirisihteeri, jossa tehtävässä olin 13 vuotta. Kuntapuolen luottamus toimet alkoivat valtuutetun osalta vuonna 1984, kolmen kauden jaksolla jonka jälkeen pidin pientä vapaata ja palasin valtuustoon 2007 ja ollen edelleen. Tämän uuden jakson myötä myös kiinnostus valtakunnan tason politiikkaan alkoi kiinnostaa ja läksin sitten 2011 eduskuntavaaleihin ehdokkaaksi ja pääsin myös eduskuntaan. Olin kauden 2011–2015 kansanedustajana ja putosin 2015 vaaleissa osin vaalipiiri uudistuksen myötä eduskunnasta, mutta kiinnostukseni valtakunnan politiikkaa kohtaan ei sammunut, vaan haluan vielä kerran olla kansalaisten kiinnostuksen kohteena ja tavoitella paluuta takaisin Arkadian mäelle. Lisäksi tämän pitkän ja luottamusta saaneen uran aikana politiikassa, olen ollut näkemässä yhden puolueen kuoleman ja uuden synnyn. Olen nimittäin Perussuomalaisten perustajajäsen. Toimien puolueen P-K:n piirin puheenjohtajana (14 vuotta) sekä myös PS puoluehallituksessa 12 vuotta. Tässä hieman taustaa millainen mies minä olen. ______________________________________________________________________________________
(Julkaistu Sanomalehti Karjalainen, maaliskuu 2019,MIELIPIDE) Ehdokkaat ja Puolueet eläkeläisten asialla Nyt kun ollaan taas valmistautumassa eduskuntavaaleihin, niin lähes kaikki ehdokkaat ja puolueet ovat eläkeläisten asialla. On joka vaaleissa puhuttu, että taitettu indeksi palautetaan, mikäli äänestät meitä? Taitetun indeksin laittoi alulle Paavo Lipposen hallitus, vedoten valtion heikkoon taloustilanteeseen. Indeksi leikkaus piti olla vain väliaikainen ratkaisu; kunnes saadaan valtion kirstuun rahaa, niin indeksi palautetaan takaisin. Tässä vuosikymmeniä jatkuneessa ”välivaiheessa” leikkuri on kurittanut eläkeläisiä heidän ostovoimansa alentumisella. Työeläkeläisen euron ostovoima on vain murto-osa siitä, mitä se oli hänen eläkkeelle jäädessään. Tämän hetken tilanteessa ei taitetulla indeksillä ole sitä merkitystä, mitä oli taka-aikana. Eläkeläisten suurin ongelma on korkea verotus ja siksi ratkaisu tähän tilanteeseen olisi ottaa verotuksessa käyttöön ns. eläketulovähennys. Nykyisessä tilanteessa käy usein niin, että indeksikorotuksen nostama summa siirtyy kiristyvänä verotuksena valtion kassaan. Työeläkeläisten kohdalla työeläkekassoista valtion kassaan ilman, että eläkeläisen todellinen ostovoima kohenisi! Lisäksi osalle eläkeläisiä kaivattaisiin oikeuden mukaisuutta esim. lääkekuluihin poistamalla lääke- ja hoitokatot. Nämä toimet vievät valtion menoja jonkin verran, mutta vastaavasti eläkeläisten ostovoiman lisäys tuo takaisin menetykset. Tässä ajatuksia eläkeläisten ostovoiman lisäykseen. Osmo Kokko, kansanedustajaehdokas PS, Joensuu
Areenan markkinoilla Joensuussa
SÄHKÖN SIIRTOHINTAA VOITAISIIN ALENTAA (Julkaistu Sanomalehti Karjalaisessa 27.3.2019, MIELIPIDE) (Artikkeli Karjalainen 27.3.2019 MIELIPIDE) Sähkön siirtohintaa voitaisiin alentaa Kansalaisia raivostuttaa korkeat sähkön siirtohinnat – ja taas ne nousevat. Monessa tapauksessa varsinainen kulutuksen säästäminen sähkön käytössä ei merkitse mitään, koska siirtohinnat ovat suhteessa kulutukseen suuremmat. Kesämökkiläisillä monella aivan kohtuuttomat, vaikka mökkiä ei käytettäsi talviaikaan ollenkaan. Miksi näin? Sähköyhtiöt on velvoitettu lailla tiettyyn aikatauluun sähkökatkosten osalta. Siksi uusia varmempia verkkoja rakennetaan. Ja ne maksavat, tietty – miljardeja euroja kokonaisuudessaan. Tänä vuonna lähes 600 miljoonaa.Korotukset eivät saa ylittää 15% kerrallaan, se on laissa. Vaan pitääkö investointien hinta mitata kuluttajilta heti? Ottakaa lainaa sähköyhtiöt ja alentakaa siirtomaksuja! Pitäisi ainakin puolittaa nykyisestä. Pitäisi perustaa yhtiö, joka myöntää hyvää korkoa vastaan sähköyhtiöille lainan siirtoverkkojen rakentamiseen. Yhtiön rahoituksessa olisi taustalla työeläkekassat, joiden yli 200 miljardin rahastot pullistelevat paljouttaan, eivätkä niiden sijoitukset ole oikein kotimaahan mahtuneet – ulkomaille kylläkin, valtaosaltaan! Rahastoja hallitseva klikki tulisi saada kotimaan kansalaisia hyödyttäviin investointeihin mukaan. Kun valitsette minut eduskuntaan, tulen viemään tätäkin asiaa eteenpäin. Tarkastusvaliokunnan paikka olisi hyvä näköala katsoa, mihin valtavia eläkerahastoja oikein käytetään. Niitä kun ei tunnu riittävän alkuperäiseen tarkoitukseen: työeläkkeiden maksuun. Osmo Kokko, kansanedustajaehdokas (PS), Joensuu
Tiestöön ja liikenteeseen rotia! Meillä kaikilla on kiinnostus tiestön ja muun liikenneverkon kuntoon ja sen toimintaan liittyen, miten kaikki toimivat. Valtaosa meistä tietää, että liikenteeltä peritään erinäköisiä maksuja n. 7 miljardia ja mitä sillä saadaan nimenomaan tämän verkon hoitoon. Siitä palautuu n. 1,2 miljardia tiestön tarpeisiin ja loppu mennee tietoliikenne/rauta/meriliikenteseen, mutta valtaosa menee aivan muualle. Siksi itselleni on tullut ajatus, että kun liikenneverkon korjausvelka on n. 2,5 miljardia ja tuosta liikenteeltä perittävistä maksuista vain n. 1,2 miljardia palautuu tieverkolle. Olisiko viisasta perustaa tiestölle oma yhtiö jossa valtio olisi omalla osuudella ja sitten käytettäisiin sijoituksena esim. eläkerahastoja tuon korjausvelan maksuun. Tietenkin rahastoille maksettava lainan korko tulisi olla riittävän suuri – samaa tasoa kuin rahastojen ulkomaansijoitukset ovat olleet. Näin saataisiin nopealla ajalla tiestön korjausvelka tasapainoon ja tiestö ja tiestön hoitotasot balanssiin. Se on selvää, että myös alempi tieverkko kaipaa lisää rahaa, että saadaan raaka-aineet jalostettavaksi ja näin Suomalainen työ ja yrittäminen kilpailukykyiseksi. Näitä malleja on yritetty rakentaa useammalla vaalikaudella ja nyt jos koskaan olisi aika laittaa asiat kuntoon. Tässä konkretiaa, kun sitä kaivataan. Osmo Kokko, kansanedustajaehdokas (PS), Joensuu